Linnankatu 29 puutaloista ensimmäinen (oik.) rakennettiin vuonna 1791. Muutama vuosi myöhemmin sen kylkeen rakennettiin kaksikerroksinen lisäosa (vas.). Vuonna 1914 talossa toimi kapakka ja leipomo-konditoria, joihin asiakkaita toi talon edestä kulkenut raitiovaunureitti.

KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Hjalmar Renvall

LINNANKATU 29 HISTORIA

Linnankatu 29 ensimmäiset rakennushistorialliset vaiheet alkavat 1760-luvulla jolloin se lohkottiin isommasta tontista nykyiseen rakennusalaansa. Kirkonkirjojen mukaan Eteläkortteli 81:ksi nimetyn tontin ensimmäinen omistaja oli kaupungin kirvesmiesrenki Johan Ström. Strömin tontille mahdollisesti pystyttämistä rakennuksista ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä.

Tontin seuraava omistaja meritullintarkastaja Johan Segrell rakennutti tontin ensimmäisen Linnankadun myötäisen yksikerroksien puutalon vuonna 1791 (yläkuvassa oikealla). Vuonna 1795 talon omistus siirtyi paroni Fredrik Armfeltille, joka rakennutti Segrellin talon viereen kaksikerroksen laajennusosan.

 

Vuosien saatossa Linnankatu 29 omistajat vaihtuivat tiheään. Asukkaisiin on lukeutunut mm. merikapteeni Eric Wigren, paroni-luutnantti Fredrik Armfelt, viinitehtailija Melchersson, kauppias Otto Olof Aspelund, sekä kaakelitehtailija Ernst Minuth. Varakkaiden isäntien myötä talorivi laajeni ja kasvoi, täyttyen Ursininkadun kulmaukseen vuoteen 1870 mennessä. Ursininkadun puoleisten puutalojen valmistumisvuodet ovat 1879 ja 1884.
 

 

Linnankatu 29 sisäpiha huhtikuussa 1914. Pihan keskellä oli mutterin mallinen puinen kaivo. Huonokuntoiset piharakennukset purettiin avaramman sisäpihan ja nykyisten kerrostalojen tieltä.

KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Hjalmar Renvall

Vuosisadan vaihteessa Linnankadulle päin oleva julkisivu näytti aivan toisenlaiselta kuin nykyään. Kadunpuoleisia ulko-ovia ei ollut. Pääsisäänkäynti sijaitsi suojatun sisäpihan puolella. Talojen ulkolaudoitus oli pystysuuntainen ja punamullattu. Ikkunat olivat pienet ja luukulliset ja kattoja peitti turve. Tontin takaosa oli puutarhan peitossa.

1900-luvun vaihteessa talon uusi omistaja, Preussin Königsbergissä syntynyt Turun kaakelitehtaan maineikas johtaja Ernst Minuth (1855-1936) teetti taloille mittavan remontin, jonka myötä julkisivu sai nykyisen ilmeensä. Muutostöihin hän palkkasi nuoren arkkitehtilupauksen Frithiof Strandellin, joka kollegansa Helge Rancenin kanssa suunnitteli ja toteutti mittavan julkisivu-uudistuksen koko Linnankatu 29 talorivistölle.

 

Linnankatu 29 julkisivu sai nykyisen komean ulkoasunsa kaakelitehtailija Ernst Minuthin myötä kun hän uudisti talot sekä sisältä että ulkoa asemaansa vastaavaksi edustuskodiksi. Kuva vuodelta 1957.

KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Carl Jacob Gardberg

Olohuoneen romanttinen kaakeliuuni.

KUVA: Turun museokeskus.

KUVAAJA: Pentti Koivunen

 

Ruokasalin jugendtyylinen kaakeliuuni. Seiniä koristavat komeat paneloinnit ja maisema-aiheiset seinämaalaukset. Kuvat lastenlääkäri, professori Toivo Salmen yksityiskodista vuodelta 1969.

KUVA: Turun museokeskus. KUVAAJA: Pentti Koivunen

Myös sisätiloja laajennettiin. Saleista muokattiin menestyneen kaakelitehtailijan arvoon soveltuva koristeellinen edustuskoti, jonne muurattiin mm. kuusi näyttävää, jugendtyylistä kaakeliuunia. Näyttävin uuneista tehtiin 40 neliön kansallisromanttista tyyliä edustavaan eteisaulaan. Tässä pääuunissa oli kolme tulipesää, joista sivussa sijainneita tulipesiä käytettiin arkilämmitykseen ja keskimmäistä vain juhlatilaisuuksien aikana.

Asunnon seinille maalattiin luontoaiheisia maalauksia ja lattioiksi vaihdettiin geometrisesti kuvioitu parketti. Sisustukseen kuuluivat jugendille uskolliset jykevät, kiinteät kalusteet, sekä tummat seinäpaneelit ja ulokkeelliset koristelistat. Taloon asennettiin myös sähkö ja ajan mukaiset loisteliaat kattokruunut.

1940-luvun lopulla talon osti Viipurista Turkuun muuttanut lastenlääkäri, professori Toivo Salmi. Hän asui ja piti vastaanottoa talossa yli 20 vuotta. Vuosikymmenten aikana taloissa on ehtinyt toimia useita kivijalkamyymälöitä, kuten mm. Kiseleffin kauppahuone, konditoria-leipomo, maitokauppa, vanhantavarankauppa, kukkakauppa, kellosepänliike sekä Tillikka niminen kapakka.

 

Vuonna 1997 puutalot entisöitiin nykyisen omistajan Veritaksen toimesta yhteistyössä Turun maakuntamuseon kanssa. Ernst Minuthin aikaiset uudistukset ja sisustus on säilytetty ja entisöity ennalleen.

 

Lähteet:

- Turun museokeskuksen/Turun maakuntamuseon tutkimus. Viitaharju, Johanna. 1997.

- Ovet kertovat. Akolahti, Saksa. 1998.

 

Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

PL 133, 20101 Turku

010 55 010

www.veritas.fi

Tämä sivusto käyttää evästeitä.

Miksi? Lue lisää täältä.